Lukemisen ystäville

Lukeminen on kuulemma vähentynyt. Siitä huolimatta entistä enemmän luettavaa on tarjolla, ja suomalaisetkin kirjailijat tuottavat hyvällä syötöllä uutta luettavaa markkinoille.

Uusi sivusto www.kirjahyllyssa.fi tuo näitä kirjoja ja niiden kirjoittajia kaikkien saataville. Sivusto sekä kertoo uutiset uusista ilmestyvistä kirjoista, kuin myös tiedottaa kirjallisuuteen liittyvistä tapahtumista siinä mittakaavassa kun sivustolla niistä kerrotaan.

Kuukausittaiset kirjapalkinnot

Jotta lukijatkin ja sivuston vierailijat saisivat jotain hyvää sivustolla vierailustaan tai keskusteluihin osallistumisesta sekä Facebook ryhmään liittymisestä, sivusto tarjoilee näitä uutuuskirjoja ilmaiseksi kuukausiarvontojen muodossa. Sivusto avattiin nyt syksyllä 2021 ja ensimmäiset arvonnat ja kirjat jaetaan jo lokakuussa.

Jaossa on lokakuussa mm. tämä Sakari Siltalan ja Teemu Keskisarjan ”Kun niin perkeleesti sahaa – Kopran sahasuvun historia”, lisäksi jaoessa on myös uutuuskirja Jari Litmasesta.

Miksi sivusto avattiin?

Mediassa on jo vuosia kirjoitettu ja puhuttu siitä, kuinka nuorten kirjoitustaito ruostuu ja lukeminen vähenee. Näin ei tietenkään ole kaikilla, mutta markkinoille tulleet äänikirjat eivät välttämättän osta kirjoitustaitoa, joskin ne ylläpitävät tekstintuntemusta ja sanavarastoa.

Sivusto haluaa omalta osaltaan olla mukana ylläpitämässä suomalaisten lukemista, ja sitä kautta kirjallisuuden tuottamista. Viime aikoina on tullut esille myös se todellisuus, mitä äänikirjat tarkoittavat kirjailijoiden tuloille – äänikirjamyynnin tulot verrattuna perinteiseen kirjaan ovat vain murto-osa, ja vaikka siis kappalemäärissä kirjoja luettaisiin vielä hyvin, voivat kirjailijat lopulliset tulot olla paljon entistä heikommat, jollei ihmiset osta oikeita, olemassa olevia kirjoja. Siksi myös kirjahyllyssa.fi sivusto antaa palkintoina oikeita kirjoja – ei äänikirjoja, mutta äänikirjatkin ovat hyvä olla olemassa ja ne tuovat suomalaista kirjallisuutta hyvin esille omalla, nykyaikaisella tavallaan.

Lukukeskuksen selvityksen mukaan kaikenikäiset suomalaiset tunnistavat lukemisen tärkeyden ja kaipaavat lisää aikaa lukemiselle. Siitä huolimatta suomalaisten lukeminen vähenee. Aikuisten lukutaitoon ja asenteisiin tulee kiinnittää huomiota, sillä kodin vaikutus lasten ja nuorten lukutaitoon on kasvanut. Tässä on siis selvä muutos entisaikoihin, jolloin koululla oli vielä suurempi vaikutus lukutaitoon.

Lukukeskus julkaisu 2013 selvityksen suomalaisten lukemisesta:


10 faktaa lukemisesta

  1. Suomalaiset ovat lukukansaa – vielä
  2. Lasten lukeminen sujuu, muttei maistu
  3. Nuorten asenne lukemiseen käy kielteisemmäksi
  4. Kymmenen tuhatta erinomaista, viisi tuhatta heikkoa lukijaa
  5. Lukutaito on tasaista ja tasokasta
  6. Poikien lukutaito jää koko ajan jälkeen tyttöjen tasosta
  7. Luottamus lukutaitoon luodaan kotona
  8. Varhainen lukeminen auttaa merkittävästi lukutaitoa
  9. Suomalaiset hankkivat kirjat kirjastosta
  10. Suomessa tuetaan heikosti lukemisen edistämistä

Tilastokeskus kaivoi tilastoista vuonna 2017 nämä luvut:

Kirjojen lukeminen lisääntynyt – luettujen kirjojen määrä pienentynyt

Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. 77 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä ilmoitti lukeneensa vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana. Määrä on jonkin verran suurempi kuin vuonna 2002. Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien.

Yleisintä lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli 90 prosenttia oli kyseisen puolen vuoden aikana lukenut jonkin kirjan. 65 vuotta täyttäneet olivat lukeneet kirjoja vähiten, mutta heidän lukemisharrastuksensa oli kuitenkin eniten lisääntynyt 2000-luvun alkuun verrattuna. 15–24-vuotiaat oli ainoa ikäryhmä, jossa kirjoja lukeneiden osuus oli vähentynyt.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna ylemmät toimihenkilöt lukivat kirjoja eniten: heistä 88 prosenttia oli lukenut jonkin kirjan puolen vuoden aikana. Myös asuinpaikalla on merkitystä lukemisharrastuksen suhteen: pääkaupunkiseudulla luettiin eniten (84 %) ja harvaan asutulla maaseudulla vähiten (67 %).

Vuonna 2019 suomalaisten lukeminen eriarvoistui entisestään – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista oli heikko lukutaito. Seitsemättä kertaa (2019) järjestetyt Pisa-testit paljastavat kuitenkin myös huolestuttavan trendin suomalaisten nuorten lukutaidossa. Erinomaisten lukijoiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut: heitä on jo 13,5 prosenttia kaikista oppilaista. Vielä vuonna 2009 osuus oli 8,1 prosenttia. Suomalaiset pojat eivät lukemisesta perusta, ja meillä ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Peräti 63 prosenttia pojista lukee vain, jos on pakko. Pisa-tutkimusten perusteella poikien lukutaito on heikentynyt aiemmasta.

(PISA on OECD:n arviointiohjelma, joka tuottaa tietoa 15-vuotiaiden nuorten osaamisesta.)

Vanhempien lukutottumukset periytyvät. Lapselle ääneen lukemisen on todistettu olevan tärkeää lukutaidon kehittymisen kannalta. Pelkästään kotona olevien kirjojen määrä vaikuttaa lukuintoon. Esimerkin avulla lapsikin ottaa opukset omakseen.

Lukeminen ajanvietteenä

Lastenkirjainstituutin Kiva lukea! -kyselyssä 2019 selvisi, että lapset ja nuoret tarttuvat kirjaan helpoimmin silloin, kun heillä on edessään kiinnostava kirja, eikä ole muuta tekemistä. Kirjavinkkejä lapset ja nuoret saavat yleensä koulusta ja kirjastosta, mutta osa ei saa niitä oikein mistään.

Alle kouluikäiset lapset suhtautuivat kirjoihin positiivisesti: ”Tarinat vaan on niin hauskoja!” Alakoululaisia kiinnosti erityisesti hauskat jutut ja huumori sekä kauhu ja jännitys. Lukemaan heitä innostaa vanhempien tai isompien sisarusten esimerkki. Yläkouluikäisten lukuinto oli alakoululaisia vähäisempää. Syiksi siihen mainittiin ajanpuute ja vähäinen motivaatio lukemiseen. Osa mainitsi myös lukemisen olevan lapsellista. 13–15 -vuotiaista pojista kolmannes vastasi, ettei lue lasten- ja nuortenkirjoja lainkaan.

Lasten ja nuorten vastauksissa korostui, että kirjaan tartutaan yleensä silloin, kun ei ole muuta tekemistä. Hyvään lukuhetkeen tarvitaan vastaajien mukaan aikaa ja rauhallinen ja hiljainen lukupaikka: ”Hiljainen ihana paikka jossa tuntuisi kuin olisi vain sinä ja kirja.” Vastahakoisetkin lukijat tarttuivat kirjaan, kun saivat vinkin kiinnostavasta kirjasta.

Nuorten omat vastaukset olivat 2021 lukuliikkeen kyselyssä

Kuulemisessa olleet nuoret kertoivatkin, että tuntevat monia, jotka haluaisivat lukea, mutta eivät jostain syystä saa aikaiseksi tarttua kirjaan. Puhelin vie vapaa-ajan ja keskittymiskyvyn, ja toisaalta myös koulutehtävät syövät ison siivun vapaa-ajasta varsinkin lukiolaisilla. Nuoret kokivat, että koulussa kirjan lukemisesta tehdään usein tehtävä tai haaste, josta on selviydyttävää. Tällöin kynnys kirjan avaamiselle voi olla suuri. Lukeminen ei myöskään välttämättä näyttäydy siistinä ajanvietteenä.

Kuulemisessa nuoret painottivat erityisesti ilmapiiriä, jonka tulisi olla myönteinen ja kannustava lukemista kohtaan, muttei lukemaan pakotettaisi, vaan se olisi vaihtoehto muiden joukossa. Nuoret toivoivat, että lukemisesta tehtäisiin mahdollisimman helppoa ja heitä kannustettaisiin erilaisten tekstien pariin. Aina ei välttämättä tarvitse aloittaa klassikolla, vaan sarjakuvan lukeminenkin on lukemista. Nuoret miettivätkin, että mediassa pitäisi tuoda sellaisia ihmisiä esille, joille lukeminen ei ole päivätyö, vaan jotka lukevat joka päivä vähän. ”Lukemisen ei tarvitse olla harrastus, vaan osa elämää.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.